Seminaarin kokoontumisen tavoitteena oli tutustua toistemme hankkeisiin ja saada aikaiseksi yhteistyötä yli toimintalinjanäkemysten. Yhteistyön tuloksena saatiin tietoa siitä, mitä korkeakoulusektorilla tapahtuu kussakin projektissa. Jo nyt on mietittävä, miten toiminnot etenevät ja millä tavalla tullaan jatkuvuus turvaamaan, kun projektit ovat loppuneet. Jokaisen projektin on tiedettävä, miten projektin toiminnot näkyvät omassa korkeakoulussa ja toisaalta, mitä hyötyä projektista on korkeakoululle. Valtakunnallista näkyvyyttä ei myöskään tule unohtaa. Mukana olevat hankkeet voitiin jakaa kolmeen ryhmään teemojen mukaan seuraavasti:
- Opetuksen, oppimisen ja ohjauksen tuki
- Yhteisöllisyys
- Työelämäyhteydet
Kaikissa hankkeissa opiskelijat ovat kohderyhmänä ykkösinä, mutta ovatko opiskelijat olleet mukana alusta asti suunnittelemassa, järjestelyissä ja toteuttamassa? Opiskelijat tulee saada mukaan projekteihin kaikin keinoin alusta saakka. Jos näin ei ole, loppuraportin hyväksymisessä saattaa tulla ongelmia.
|
Kirjoittanut Jaana 01.09.2010 12:43:38
|
|
Tuvakon seminaarissa ja työskentelyssä oli taas mukava ja hyödyllistä olla mukana. Voi tuntua välillä, että ryhmätyöskentelyssä – ja vähän muutenkin – aika menee enemmän keskusteluun aiheesta ja aiheen vierestä, kun ehkä haluaisi saada jotain valmista ja konreettista aikaiseksi.
Parasta antia näihin seminaareihin osallistumisessa on kuitenkin verkostoituminen, yhdessä tekeminen ja hanketietoisuuden keskinäinen levittäminen. Kun me tiedämme toisistamme, olemme me myöskin vakuuttavampia ulospäin.
|
|
Kirjoittanut Kaisa 01.09.2010 12:44:00
|
|
Nuo on hyviä kysymyksiä tarkasteltavaksi ja pohdittavaksi. Minäkin jäin pohtimaan tuota muutosta mitä me halutaan muuttaa ja miten se käytännössä toteutuu.
Projektisuunnitelmassa tavoitteena on, että uraohjauspalvelut olisi tiiviissä yhteistyössä koulutusalojen kanssa ja että urasuunnittelu sekä työelämänäkökulma tulevat osaksi opiskelua. Ryhmäohjausmallien olisi myös tarkoitus jäädä pysyviksi. Nykyinen resurssitilanne on kyllä haasteellinen yliopistokentässä, että löytyykö meillä hankkeen jälkeen työn jatkajia? Valtti -tuutorit toivon mukaan pitävät ohjauksen kehittämistä sekä ryhmätoimintaa yllä. Työelämäkysymykset nousevat laajasti esille korkeakouluissa.
TuVaKossakin esille noussut EMBLOYABILITY -käsite yhtenä kriteerinä rahoitukselle on varsin mielenkiintoinen. Eli jos koulutusohjelma ei työllistä, niin sille ei myöskään tule rahoitusta! Turhat koulutusohjelmat pois!
Hankkeessa on nähtävissä tuloksia mm. siten, että Vaasan yliopistossa on itsetuntemus ja urasuunnittelukursseja saatu humanistisiin- ja hallintotieteisiin
|
|
Kirjoittanut Jenni 01.09.2010 12:44:21
|
|
Riitta, tuo opiskelijakysymys on tärkeä ja myös minä mietin asiaa. Jari Rantamäen aloituspuheenvuorossa oli hyviä kysymyksiä hankkeiden tuloksista ja kohteen eli opiskelijoiden liittymisestä tuloksiin. Valtin ryhmäohjaus kohdistuu suoraan opiskelijoihin ja ohjausta kehitetään opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Valtille seuraa kuitenkin kriittisiä kysymyksiä: Millaista palautetta opiskelijaryhmistä kerätään? Miten ryhmäohjausta kehitetään? Haasteellista on se, että millaisia tuloksia voidaan raportoida ja millä perusteella voidaan väittää että jokin on muuttunut? Meillä näitä ovat esimerkiksi ryhmän toiminnan aikana kertyneet opintopisteet, valmistuminen, työllistyminen ja ohjaajien saama sanallinen palaute (kiitokset). On kuitenkin tärkeää pohtia millaisia kysymyksiä kysytään ja miten ja millä perusteella muutos voidaan osoittaa. Tätä asiaa pohdimme yhdessä tiistaina.
|
