Löydät meidät
myös täältä:
Lhde- tyelmn seminaari 16.17.11.2010
Helsingiss
17.12.2010
Seminaarin järjestivät ESR-rahoitteinen Lähde-työelämään – hanke. Hankkeen tavoitteena on luoda välineitä korkeakoulujen ja työelämän välisen yhteistyön tueksi. Lisätietoja hankkeesta löytyy www.lahdehanke.utu.fi.
Oulun yliopistosta oli muitakin osallistujia minun lisäkseni. Toisista yliopistoista ainakin Helsinki, Aalto, Jyväskylä, Turku, Åbo Akademi ja Tampere olivat edustettuina seminaarissa. Ammattikorkeakouluista olivat mukana Keski-Pohjanmaan, Hämeen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulut sekä Svenska Handelshögskolan.
Aluksi Riitta Hyppänen (CM&HR Consulting OY) puhui verkostoyhteistyön haasteista ja mahdollisuuksista. Esitys oli yleisluonteinen, mutta viritti hyvin verkostoitumiseen.
Turun yliopiston Ari Kosken esitys oli otsikoitu ”Korkeakoulukumppani – yrityksen portti turkulaisten korkeakoulujen palveluihin”, nettisivusto on www.korkeakoulukumppani.fi. Kumppanuuden luomisessa keskitytään ratkaisemaan seuraavat kysymykset:
- Miten pienyritykset saadaan hyödyntämään korkeakoulujen olemassa olevaa asiantuntemusta ja valmiita palveluja nykyistä paremmin? tai
- Miten tieto hyödynnettävissä olevasta osaamisesta saadaan pienyrityksiin?
Varsin usein yhteistyön ensimmäisenä ongelmana on se, että yritys ei tiedä kehen sen pitäisi ottaa yhteyttä. Turkulaisten korkeakoulujen yhteinen Korkeakoulukumppani-palvelu tarjoaa tähän yhteistyön kannalta hyvin kriittiseen, ensimmäiseen askeleeseen yhteyshenkilöt: Ari Koski (Turun yliopisto) ja Satu Helmi (Turun ammattikorkeakoulu). He välittävät tietoa korkeakoulujen asiantuntijoista ja palveluista sekä kertovat korkeakouluyhteistyön mahdollisuuksista. Kumppanuudessa keskitytään myös korkeakoulujen väliseen ja sisäiseen yhteistyöhön.
Kalevi Ekman kertoi Aalto yliopiston Design Factorysta. Esitys eteni lukuisten kuvien avulla antaen tällaiselle visuaalisesti maailmaa hahmottavalle todella mieleenpainuvan elämyksen. Kaikki lähti kysymyksestä: Mitä kampuksella näkyy? Kampukselle on luotu kokeellinen yhteistaustainen toimintaympäristö, jossa yhdessä tekeminen ja opiskelijat ovat etusijalla.
Kiteytettynä:
HALU, STRATEGIA, SUUNNITELMA
ROHKEUTTA
EI YKSIN
ULOS OMALTA MUKAVUUSALUEELTA
TARINA,
ONNEA HAUSKUUS, JOTAIN OPITAAN.
Kaiken koulutuksen hyvän suunnittelun ja toteutuksen voisi luonnehtia edellä esitetyin sanoin. ”Innovaatiot syntyvät rajapinnoilla!”
Tiistai-iltapäivä oli työpajatyöskentelyä. Osallistuin ”Osaajaa etsimässä – millaista osaamista työnantaja tarvitsee?” työpajaan (1). Työpajan ehdottomasti paras anti oli tutustua eri korkeakoulujen edustajiin ja heidän toimintatapoihinsa. Työstimme asioita pienryhmissä.
Keskiviikkona (17.11.2010) Anne Karkulahti Helsingin yliopistosta esitteli Lähde työelämään - hankkeen verkkopalvelukonseptia. Konseptissa määritellään palvelun perusidea, verkkopalvelun henki, palvelun kohderyhmät ja tavoitteet.
Verkkopalvelun käyttäjälupaus:
- selkeästi jäsennelty kuva yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa
- ajantasaista kattavaa ja konkreettista tietoa yhteistyön eri muodoista
- väylän tavoittaa korkeakouluosaajia
- helpotusta osaajapulaan
- edistää yhteistyötä yritysten ja korkeakoulujen välillä
Lopuksi Karkulahti esitteli verkkopalvelun rakennetta ja sitä minkälaisena se näyttäytyy sivustolla kävijälle.
Marko Latvanen puhui julkishallinnon palveluiden tulevaisuuden tarpeista ja haasteista, www.suomi.fi sivusto. Tavoitteena on yhden luukun periaate. Haasteina ovat yhteiskäyttöisyyden puute, resurssi- ja kompetenssivaje, uusien toimintatapojen omaksuminen sekä viestintä ja tunnettavuus.
Yritysten näkökulma korkeakouluyhteistyön kehittämiseen oli Eija Kestin aiheena. Hän on Yara Suomi Oy:n palveluksessa. ”Keskity 20 %, niin teet 80 % tuloksesta.” Hän oli selkeästi erotellut korkeakoulu-yhteistyön hyödyt Yaran Suomen tuotantolaitoksille ja toisaalta korkeakouluille. Keskeisimpänä on harjoittelijoiden avulla tapahtuva resurssivajauksen tasaaminen ja pitkäjänteinen, suunnitelmallinen rekrytointi. Intensiivinen opiskelijoiden perehdyttäminen lisää oman henkilöstön osaamista sekä osaamisen päivittämistä ja kehittämistä.
Alalle haluavat opiskelijat saavat mahdollisuuden työharjoitteluun ja kesäansioon. Korkeakoulut saavat myös käytännön tietoa opinto-ohjelmiensa kehittämiseen yhteistyössä yrityksen kanssa. Lisäksi yritys on valmis antamaan rahaa käytettäväksi tutkimustoimintaan.
Toisen yrityspuheenvuoron piti NCC:n Petra Paajanen. NCC on Pohjoismaiden johtava yritys asumisen, toimitilojen ja infrastruktuurin kehittäjänä ja rakentajana. Yrityksessä tarvitaan erityisesti AMK-insinöörejä erilaisiin esimiestehtäviin. Yrityksen kannalta insinöörejä valmistuu liian vähän. Kritiikkiä sai myös korkeakouluopintojen vähäinen panostus esimieskoulutukseen. Kolmas koulutuksellinen ongelma on opettajien ”työelämäpäivityksen” puuttuminen.
Petra Paajanen puhui Y-sukupolvesta työelämän kannalta. Tähän sukupolveen kuuluvat kaikki, jotka ovat syntyneet vuosien 1980 ja 2000 välissä. Heitä aiemmin olivat Baby Boomerit, jotka syntyivät vuosien 1943 ja 1960 välissä, sekä X-sukupolvi, johon kuuluvat vuosina 1960–1980 syntyneet. Y-sukupolvi on Millennium-sukupolvi, joka ottaa vastuuta itsestään, toimii ja ajattelee globaalisti, verkostoituu – ja jolla on suuria odotuksia esimieliltä ja työpaikoilta. ”Johtajuus pitää ansaita ja hierarkiat kyseenalaistetaan. Erilaista joustamista odotetaan myös työnantajilta.”
Työnantajakuva-projektilla ja oppilaitosyhteistyöllä pyritään siihen, että kolmikanta (opiskelija-oppilaitos-työelämä) toimisi yhteen suuntaan. Jopa 75 % nuorista pitää uratarinoita tärkeimpänä tietolähteenä työelämästä. Tästä johtuen ”Jokainen teko on bränditeko!”
Lopuksi oli 1½ tunnin paneelikeskustelu, jossa keskustelijoina olivat Jukka Mäkinen (Tampereen yliopisto), Kirsi Lehto-Ollila (Espoon kaupunki), Kimmo Greis (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu) ja Veli-Matti Taskila (Samok ry). Kirsi Lehto-Ollila heitti, että Espoon kaupunki rekrytoisi mieluummin henkilön, jolla on kaksi kandidaatin tutkintoa kuin yksi kapea-alainen maisterin tutkinto. Täsmätöitä on vähemmän tarjolla, mutta organisaatiossa on pula osaajista, jotka pystyvät sopeutumaan erilaisiin tehtäviin tarpeen vaatiessa.
Oulun yliopiston Valtti-tuutori Helena Tirri
Kommentit
|
http://www.longchampbagshop.com/longchamp-le-pliage-handbag-c-8.html |
|
As is known Longchamp Outlet to all histories make men Longchamp Le Pliage Tote wise, see Discount Le Pliage Handbag this article, let I to a new Longchamp Travel Bags understanding of life . |
|
GRFNqghpeaD |
|
It's a relief to find soemnoe who can explain things so well |
|
JKRuIqtiqqrVZSHfXRK |
|
tMZYep ltpukvnwwlqb |
|
QaDjZstvpAXefoa |
|
Ð±Ð»Ñ Ð½Ðµ доÑиÑал, но навеÑное вÑе Ñказал пÑавилÑно ебаÑÑ ÐºÐ¾Ð»Ð¾ÑиÑÑ.Ñебе вÑеÑ
благ пÑÑÑÑ ÐºÐ¾Ð»ÐµÑа не пÑобиваÑÑÑÑ, доÑоги не конÑаÑÑÑÑ, пÑиÑода не иÑÑоÑаеÑÑÑ. кÑÑÑи педали в веÑнÑе дали. вÑе Ñам бÑдем. ÑвÑÑ ÑвÑÑ ÐºÐ¾ÑоÑе вÑеÑ
благ… |